Pohjanmaan Tiilirakenne Oy

Pönttöuunin lämmönluovutustesti

Pönttöuunin 75-65 220 ominaisuuksia testattiin polttamalla 11,1 kg koivuklapeja, jotka lisättiin kolmessa erässä. Suurin tulisijan keskimääräisen pintalämpötilan ja ympäröivän tilan lämpötilaerotus saavutettiin 3,5 tunnin kuluttua kokeen aloittamisesta (korkein pintalämpötila oli 75 °C). Keskimääräisen pintalämpötilan ja ympäröivän tilan erotuksen jäähtymisaika korkeimmasta lämpötilasta 50 %:n lämpötilaan oli 8,4 tuntia, mikä ylitti standardin minimivaatimukseen yli kaksinkertaisesti. Vielä yli 20 tunnin kuluttua erotus oli 25 % suurimmasta arvosta.

Hyötysuhteeksi mitattiin 86 %, joka ylittää standardin minimivaatimuksen 24 prosentilla.

(VTT Tutkimusselostus nro VTT-S-01491-11)

Pönttöuuni sopii varalämmitysjärjestelmäksi

Yhä useampi kodinrakentaja varustaa talonsa varalämmitysjärjestelmällä. Varaava uuni tai takka sopii mainiosti pääjärjestelmän täydentäjäksi. Viisas rakentaja voi laskea edukseen sekä kriisivarmuutensa lisääntymisen että oman työnsä energialaskun pienentämisessä.

Takat, uunit ja puukiukaat yhteen laskettuna maassamme on jo 2,2 miljoonaa puuta polttavaa tulisijaa. Kannattaako esimerkiksi öljyllä tai sähköllä lämmittävän koluta metsiä polttopuun keruussa: maksaako mökiltä tai metsäpalstalta rahdattu rankakuorma vaivan?

- Kyllä maksaa, vakuuttaa tuotepäällikkö Eija Alakangas VTT:ltä.

Alakangas laskee, että ostopilkkeellä lisälämpöä hankkiva pääsee hintaluokkaan 5,3 senttiä kilowattitunnilta. Mutta erityisesti, jos puuta on saatavilla omasta takaa, pääsee kuntoilusta kuittaamaan myös vaivanpalkkaa.

Parhaan tuloksen tuottavat yhdessä massiivinen, varaava tulisija ja laadukas pilke, joilla päästään jopa 80 %:n hyötysuhteisiin. Jos koivupilkettä käyttää reilun pinokuutiometrin vuodessa sähkön rinnalla, säästää lämmityskuluissa keskimäärin 15 % eli 1700 kWh / lämmityskausi.